Raha-päätökset tuli

Heh, kyllä meni viime yö valvoessa, kun erehdyin eilen illalla tsekkaamaan Kelan sivut ja näin ensimmäisen ja ainoa päätöksen sairaspäivärahoista. 380 euroa, joista maksetaan tilille 285 euroa ja sentit päälle. :D Tässä vaiheessa sydän heitti ympyrän ja mahassa tuntui möykky, että mitäs helvetin perkelettä tämä on.. missä loput rahat?!

Tänä aamuna sitten paniikki soitto Kelaan, että mitäs mitäs mitäs ja koskas nämä loput rahat tulee. Ilmeisesti sitten oli tänä aamuna päivittynyt toinenkin maksupäätös ja 380 ja sentit pitäisi tulla tällä viikolla.

Sairaspäiväraha siis huikeat 665,07 euroa. Kyllä kannattaa ajatella terveyttä ja tulevaisuutta vai miten sen lääkärin selostus menikään. :D JOS olisin töissä ollut niin tulot reilut 2000/kk, vaikka luultavasti käsi tönkkö ja jatkuvasti saisin käydä fysiolla.

Ironiahan on nimittäin tässä myös se, että tämä oma lääkäri, jolla nyt kävin paikallisessa arvauskeskuksessa oli sitä mieltä että poiketen Työterveyslääkärin kehotuksesta, niin kädestä ei oteta magneettikuvaa koska tämähän on selkeä raistusvamma ja läpäläpä... Röntgenissä sentään kävin maanantaina, mutta epäilen suuresti näinkö siitäkään mitään hyötyä on, kun oma lääkärinikin kovin pitkin hampain minua edes sinne pisti kuvattavaksi. :D Tuskin maltan odottaa SAANKO edes sitä fysio-lähetettä mitä alun alkaen tämän saagan alussa olin hakemassakin. Siinä vaiheessa jos sitäkään ei irtoa niin taidan soitella Työterveyslekurille pienen päivityksen että näin hienosti menee.. :D Kannatti helvetin paljon tää itsensä ajattelu. :D

MUTTA joo... Ammatinvalintapsykologille menen juttelemaan ensi kuussa. Katsotaan mitä jännittävää keksitään kun käden tila SAATTAA vaikuttaa nyt kouluhakuhin. Tai sitten ei.. :D Tuntuu taas siltä että sama kuin heittäisi tikkatauluun silmät sidottuna ja yhtä hyvä tulos on luvassa..

ps. ai joo... asumislisä huikeat 32,45 euroa... Ihmettelen pikkaisen etteikö muka tämän kuun tulot muka olisi vaikuttanut tuohon niin, että olisin tässä kuussa saanut täyden asumistuen.. Pakko varmaan soitella tuostakin uudelleen tai käydä toimistolla ihmettelemässä.

Höpinöitä rahasta, kun oli tylsää..

Koska tässä on taas liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä, niin naputtelenpa sitten tätä blogia taas hetken ajan.. :)

Raha-hommat mietityttää taas kerran mieltä, kun työkuviot meni uusiksi ja tätä paperisodan loppumista saa taas odotella hetken ja toisen. Tunnustan myös tässä samassa hengenvedossa, että alkuvuonna hienosti lupaamani tavoite 100 euroa/kk-säästäminen ei ole onnistunut, vaan rahat ovat tulleet ja menneet sopivalla tahdilla. Tässä nähdään, että jos olisin tuossa onnistunut niin nyt ei välttämättä ahdistaisi niin paljon, kun suunnitelmat muuttuivat. :) 

Olisikin siis aika aloittaa taas tiukemmalla otteella säästäminen ja näiden turhuuksien karsiminen. Varsinkin kun nyt sitä ylimääräistä, ei-suunniteltua investointia on TAAS tehtävä ja tulot muodostuu taas siitä päivärahasta (ja ehkä sairauspäivärahasta riippuen mitä tässä tapahtuu lekurikäynnin jälkeen). :)

Ajattelin aloittaa taas säästö-summien julkaisemisen kuun vaihteessa, kuinka paljon kakkostilille on säästynyt rahaa. Pohdin myös sitä, että aloittaisinko sen säästämisen S-pankin tilille koska sille minun on "vaikeampi" päästä rahoihin käsiksi, koska harvemmin kyseisen pankin tunnuksia käytän saldon tutkimiseen (ja varsinkin kun nyt mobiili-versiokin on poissa pelistä, kiitos puhelimen kuoleman :D).

Eli tässä loppuvuodesta yritän tilitellä tekemisiäni taas vähän aktiivisemmin, että saadaan taas asiat järjestykseen. :) 

Loppuvuoden suunnitelmat

Ja voihan kökkömönkiäinen.. Pisteen päässä opiskelupaikasta ja varasijalla sen verran kaukana ettei ole toiveita tänä vuonna. Harmittaa vietävästi kun on noin lähellä ja silti kaukana.. :D

Mutta... Työt kutsuu taas samassa vanhassa paikassa. Tällä kertaa en edes itse hakenut mokomaan, mutta silti soiteltiin että tulenko töihin. Nyt ei edes uskalla vastata kieltävästi, koska seuraavaksi varmaan lyötäisiin karenssi päälle. Eli reissaan taas sitten loppuvuoden tuolla parin sadan kilsan päässä töiden takia ja odotettavissa on, että kroppa on taas totaallisen sekaisin ja loppuvuodesta paskana. :D Rahantuloa ei voi kuitenkaan estää..

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin Avoimen yliopiston kurssi, joka meni rumasti sanottuna vituiksi viime syksynä, koska en vaan yksinkertaisesti saanut päntättyä töiden ohessa. NYT joudun väkisin tekemään kurssin pois, koska uusintaa ei voi tehdä muulloin kuin syyslukukaudella. Ei tarvitse hengistystä pidätellä, että arvosana huimaisi päätä.. Ärsyttää.

Ensi vuodelle jää sitten 4 esseetä, jonka jälkeen hommat on paketissa ja voi alkaa miettiä seuraavaa investointikohdetta, sillä Avoimesta se on tehtävä lisää opintoja kaiken varalta, jos ei ole töitä ja toisaalta jos ei ensi vuonnakaan opiskelupaikka irtoa.

Ensi vuoden suunnitelmaa en ole kuitenkaan vielä tarkemmin miettinyt. Tästä vuodesta on otettu kuitenkin opiksi ja ensi vuonna jos en ole koulunpenkillä, niin ihme on..

Tilin pelastus..

Hupsistaheijaa... Työt alkavat taas heinäkuussa!! :)

Maanantaina kilahti puhelin ja entinen työantajahan se sieltä kyseli, että vieläkö olen käytettävissä töihin.. Pieni pätkä töitä on siis luvassa, mutta onneksi se palkkapuoli on sen verran hyvä, että noilla rahoilla päästään viimein plussan puolelle. Ainakin niin tässä ennakkoon laskeskelin, ellei mikään nyt mene rikki tai tapahdu jotain muuta ihmeellistä.. *kopkop*

Järjetön helpotuksen tunne...

Työkkärille ilmoittelen hommista vähän lähempänä, koska hittojakos tässä vielä hössöttämään.. :)

Alkusyksyllä säädän sitten töiden ja avoimen kurssien kanssa, mutta eiköhän ne siinä jotenkin suttaannu.. onhan niistä ennenkin selvitty. :)

Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!! \o/

Kevättä odotellessa.. :)

Joujoujou...

Kevättä näyttäisi pukkaavan kovasti ja pitkästä aikaa pientä (ja sekavaa) päivitystä.

Tein luultavasti aika idioottimaisen tempun, mitä saatan katua jossain vaiheessa, mutta tehty mikä tehty.. Aloitan Avoimessa aineopinnot ja hintalapussa lukee 350 euroa (suoritusaikaa opinnoilla on 2017 vuoden loppuun asti). Tällä hetkellä odottelen vielä Työkkärin siunausta asialle ja se tarkoittaa sitä, että odottelen sitten myös Kelan rahoja hetken ja toisen, koska selvityspyyntö on edelleen käsittelyssä.. Onnekseni vielä säästöjä jäljellä, että saan vuokran maksettua ajallaan jne, joten ei pitäisi ongelmaa tulla. :)

Pääkopan tilanteesta voisin naputella sen verran, että alkaa tuntua valoisammalta, vaikkakin hetkittäin tulee edelleen paskempia päiviä. Depressiohoitsulle juttelusta ei omalla kohdallani ollut mitään hyötyä ja lopetinkin ne visiitit tammikuussa. Lueskelin jälkeenpäin potilaskertomukset ja nauroin kaverien kanssa että ollaankohan me oltu varmasti samassa huoneessa juttelemassa asioista, koska tuntui siltä että olen onnistunut antamaan varsin positiivisen kuvan siihen nähden, miltä itsestä tuntuu. :D Tosin tämä herttainen täti-ihminen ei tuntunut kuuntelevan muutenkaan mitä sanon, joten ehkä siinä saattoi olla pientä virhemarginaalia olemassa. Lääkkeisiin en ole turvautunut enkä taida niin ikinä tehdäkään.

Tein sitten pidemmän visiitin kotikonnuille äippäni, sukulaisten ja kavereiden pariin, kun olin sanonut heippaheit tuolle täti-ihmiselle.. Paljon tekemistä ja paljon puhetta ja aika menikin varsin nopsaan.

Nyt on tullut hengailtua taas omalla kämpällä kolmisen viikkoa ja motivaatiota opiskeluun kaivelen jostain tuolta perimmäisistä aivon poimuista.

Töiden hakeminen on edelleen ajankohtaista.. Työkkäristä nakittivat tekemään CV-Netin. Aika pitkään onnistuinkin välttämään sen tekemistä, koska ei tuo töiden hakeminen ole ikinä ollut se ongelma ja sanoinkin aina, että epäilen vahvasti onko siitä mitään hyötyä. Ja edelleenkin olen hieman epäilevä, että näinkö tuosta on mitään hyötyä, mutta onpahan nyt tehty. :D Se että mitä töitä etsin, niin se onkin sitten vaikeampi määriteltävä, mutta eiköhän sekin asia tässä selkiinny.

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että vieläkin on lankavyyhti sekaisin ja eikä oikein tiedä mistä päästä alkaisi sotkua purkamaan, että jossain vaiheessa olisi vähän siistimpi kerä kasassa. Mutta eiköhän se tästä... Yksi asia kerrallaan selväksi niin jospa tässä kesää kohti olisi aika hyväkin fiilis. :)

Itsesäälin vuodatusta ja ei niin yllättävä päätös

Sillä tavalla...

Räkätaudin lisäksi tällä viikolla ohjelmassa oli myös yliopiston pääsykoe!

Ja mitenkä meni!?

Palautin sitten puolityhjän paperin, sillä päässä ei ollut yhtään mitään.. EI SIIS MITÄÄN. Ja yritystä oli vielä vähemmän, jos se vain on mitenkään mahdollista.. :D

Tämä oli siis minun opiskeluhistoriani viimeinen pääsykoe, mihin olen perseeni raahannut. Nyt olen vakaasti päättänyt, että tätä prosessia en enää käy läpi millään tavalla, ellei minua siihen pakoteta jonkun muun tahon toimesta.

Avoimen kautta suoritan meneillään olevat perusopinnot ja niiden jälkeen yritän vielä pusertaa aineopinnot, jos vain siihen edellytyksiä (motivaatiota) enää on. Muuten saa tämä koulutusaste jäädä kokematta..

Työkkärin tädin sanoin "lisäkoulutukselle ei ole oikein syytä, kun sä olet jo tarpeeksi koulutettu".. Ja tällä mentaliteetilla uusien reittien ja määränpäiden suunnitteluun. ;)

ps. ideoita saa heitellä mihin työurille seuraavaksi lähtisin.. oma tikkataulu-metodi ei tuota kauhean hyvää tulosta. ;P

Kouluhommista tyhjänpäiväistä päivitystä

Uskomatonta, mutta totta... Työkkärin täti soitti jopa tällä viikolla, niin kuin pitikin.

Noh, viisaammaksi ei vieläkään tultu opintojen jatkamisesta Avoimen kautta, mutta työnhaku on nyt uusittu niin, että palaan asiaan pääsykoetulosten julkistamisen jälkeen. Heh, tuskin maltan odottaa syksyä, että tätä rumbaa pitää alkaa selvittelemään.

Luotto siihen että pääsen pääsykokeen kautta on aika minimissään, vaikka tiedän että pitäisi ajatella positiivisesti ja että tämä homma tulee hoidettua kotiin.. vihdoin ja viimein. Realistinen pitää kuitenkin olla ja yo-paperit vesittävät hommasta aika paljon jos tasapisteillä ollaan. Tuskin niin täydellisesti kuitenkaan osaan kokeessa asioita, että olisin kärkipisteillä. :D

Eli epätietoisuudessa eläminen jatkuu edelleen.. Koskahan olisi sellaisessa pisteessä, että ei tarvitse miettiä yhtään mitään, vaan kaikki asiat olisi järjestyksessä. Taitaa olla aika utopistinen toive.. :D

Työkkärin uudet kuviot..

Tuossa reissurahojen hakureissulla ajattelin sitten käväistä samalla työkkärissä juttelemassa näistä avoimen opinnoista ja muuten tulevista kuvioista.

Hyvä idea muuten, mutta infossa istunut täti ei päästänyt puhumaan kenenkään virkailijan kanssa naamatusten. :D Täällä suunnalla on ilmeisesti käytäntö muuttunut sellaiseksi, että aulan virkailija tutkailee tilanteen ja uusii tarvittaessa työnhaun, mutta jos haluaisi keskustella enemmänkin niin sitten pitäisi varata aika! (Vaikka päivystävälle virkailijalle olisin päässyt nytkin, jos olisin alkanut hämmentämään tämän tädin kuvioita entisestään..)

Totesin että oukei, ja vuodatin reippaaseen tahtiin hymyillen mitä asiaa olisi ollut ja johan täti oli samaa mieltä, että kyllähän tästä varmaan pitäisi sitten jutella... ja jätti soittopyynnön!! :D

Piruilessani vielä pyysin, että minulle soitettaisiin jo ensi viikolla.. Otetaanko veikaten ettei taida soida puhelin ensi viikolla, vaan silloin kun olen reissussa. :D

Tämän tädin ilme oli varsin priceless myös työnhaun uusimisen suhteen, sillä sen uusintahan minulla on edessä vasta kesäkuussa. Totesin että niin minä tiedän, enkä ole sitä nyt uusimassakaan vaan olisin puhunut näistä opinnoista etukäteen.. :D

Eli huomio kaikki työttömät! Älkää menkö työkkäriin vahingossakaan vapaaehtoisesti/liian aikaisin kertomaan elämästänne.. Virkailijat hämmentyvät liikaa moisesta oma-aloitteisuudesta. :D :D (Ja niille joilla ei ole huumorintajua, tämä työttömille suunnattu vinkki oli siis vitsi.. ei todesta otettava kehotus!!!)

Näihin firmoihin ei haluta töihin...

Aamuteetä tässä ryystelin ja hymyilin lievästi taas itsekseni, kun luin uutisia..

Maikkarin uutisten mukaan "Vähiten kiinnostavat työtehtävät löytyvät Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan Tampereen Sähkölaitokselta ja Kelasta. Viiden vähiten kiinnostusta herättävien työpaikkojen kärkeen mahtuvat myös muun muassa siivouspalveluita tarjoavat Lindström, ISS Palvelut ja SOL palvelut."

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattiin opiskelevat ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä olevat korkeakoulutetut ja ammattitutkinnon suorittaneet, joten tämä tietty voi selittää jollain tavalla tuota tulosta.. :D Opiskelemassa olevilla on vielä toivoa tulevasta ja töissä olevilla taas ei mitään vaaraa työttömänä olosta ja töiden etsimisestä. :D :D

Se miksi tämä työpaikkalistaus hymyilytti on se, että allekirjoittanut on hakenut sekä Kelalle, että kaikkiin noihin siivousfirmoihin useampaan kertaan tässä vuosien varrella pääsemättä edes haastatteluun. :D Pitäisiköhän kokeilla Tampereen Sähkölaitosta seuraavaksi, vaikka koulutus ei tuohon firmaan varmaan oikein täsmää?! ;P

Tästä siivousfirmojen työpaikkailmoittelusta olen maininnut myös työkkärissä käydessä, että miksi näihin haetaan jatkuvasti ihmisiä, kun ei hakijat kuitenkaan kelpaa töihin. En jaksa uskoa että sitä tunkua noihin töihin hirveästi on.. MUTTA epäilen että syynä on se, että tähänkin työhön vaaditaan nykyään laitoshuoltajan tai vastaava koulutus? :D

Suomi on oikeasti aika fucked up maa joissain asioissa..

Rakkaus nro 3 - Opiskelu

Opiskelu on yllättäen muodostunut  aikamoiseksi mustaksi hevoseksi mieluisten tekemisten listassa.

Käydäänpäs ihan huvin vuoksi ja urheilun kannalta koulu-historiikkia läpi, ennen kuin menen tähän tämän hetkiseen tilanteeseen. :) 

Peruskoulun kävin pienessä kyläyhteisössä. Jälkeenpäin katsottuna tämä on ollut toisaalta mielettömän hyvä asia, mutta negatiivisia piirteitäkin löydän vähän turhankin helposti. Oppilaana olen ollut mielestäni hyvä, keskiarvo huiteli parhaimmillaan 8,9 tienoilla, joka taisi kuitenkin ysiluokan päättötodistukseen tippua 8,5 tasolle, jos en aivan väärin muista. :)

Lukion valinnan kohdalla tein ehkä suurimman virheen ja jäin pieneen lukioon, tuttujen opettajien ja kavereiden seuraan. Mutta mitäpä tuota jossittelemaan.. Olisinko tässä nyt, jos olisin tehnyt toisen valinnan? Yo-kirjoitusten aikaan kaduin sitä, että olin mennyt lukioon, sillä en kokenut olevani mitenkään hyvä kirjoittaja. Tuloksena kuitenkin C:n paperit ja lukion keskiarvo suunnilleen samoissa kuin peruskouluaikaan. Turnauskestävyyden hiipumisen kuitenkin näki joissain kurssiarvosanoissa. :D

Lukion jälkeen tuli ensimmäinen kokemus työttömyydestä, sillä en päässyt opiskelemaan suoraan lukion jälkeen. Mutta seuraavana keväänä hain ja pääsin talouskouluun. Tästä ajasta on hyvät muistot, vaikka itse koulu ei tuonut minulle mitään uutta. Tai korjataan sen verran, että tältä ajalta on olemassa kaksi äärimmäisen hyvää kaveria, joiden kanssa olen edelleenkin tekemisissä viikoittain. :)

Syksyllä löysinkin sitten itseni virallisesti opiskelemasta kokonaan toisella puolella Suomea. Opiskeluaikana kävin myös puolenvuoden vaihdossa Kreikassa. Valmistuin 3,5 vuodessa, vaikka opinnäytteen kanssa meinasikin tulla kiire.

NYT sitten huomaan olevani taas puolittain koulunpenkillä 6 vuoden työ/työttömyys-pätkien jälkeen. Ala, jota aiemmin opiskelin, ei kiinnosta ja työllisyystilanne vaihtelee reilusti paikkakunnasta riippuen. Tämän hetkinen ala, jota opiskelen avoimessa yliopistossa, sivuaa aiheita jotka koen mielenkiintoisiksi ja joiden parissa voisin kuvitella tekeväni "isona" töitä. Ensivaikutelma opiskelusta on ollut hyvä ja alustavat tulokset sen suuntaisia kuin mitä lähdin tavoittelemaankin.. :)

Haaveenani on päästä viralliseksi opiskelijaksi, jotta saisin tehtyä uuden tutkinnon vanhan tutkintoni seuraksi. En tiedä työllistyisinkö yhtään sen paremmin, kuin mitä tällä hetkellä, mutta oman itseni takia muutos olisi tervetullutta. Ainakin tietäisin sitten varmasti, että pystyn tekemään sitä mitä ikinä haluan, ilman että joku (minä itse luultavasti eniten) epäilee kykyjäni. :)

Kommentti on jälleen kerran vapaa.... Kokemuksia alan vaihdosta? Aikuisopiskelusta? Ylipäätään opiskelusta? Vaihtoon lähteviä tai vaihtoajan kokemuksia? Missä olette olleet ja oliko hyötyä? :)

Taustojen kertomista

Olen pätkätyöläinen, joka tätä kirjoittaessa on työttömänä. Asun kimppakämpässä exäni kanssa. Haaveilen uuden alan opiskelusta, jonka eteen parhaillaan teen töitä opiskelemalla avoimessa yliopistossa (suoritan perusopintoja, jotka laajuudessaan ovat sallitut työttömälle). Olen yh-äidin kasvattama. Raha ei ole ikinä ollut itsestäänselvyys, vaan sen eteen on aina joutunut tekemään uhrauksia ja töitä.

Rahatilanteeni on tällä hetkellä kohtalainen; ei hyvä mutta ei täysin toivotonkaan.

Ainoa velka (joka minulla tällä hetkellä on) on luottokorttivelka ostamastani polkupyörästä, jonka työtilanteeni muuttumisen vuoksi maksoin pienemmissä osissa kuin mitä oli tarkoitus. Tämän velan saan kuitattua viimein pois marraskuussa 2012.

Kuukausittain minulta menee pieni summa ASP-tililleni sekä Eläkesäästöön, johon pienellä epäilyksellä suostuin muutama vuosi sitten.

Vuokra, ruoka yms normaali menoerä, on jaettu yhdessä exäni kanssa.

Muita asioita, joihin kulutan rahaa ovat leffat (dvd:t), kirjat, vaatteet, meikit. Satunnaisimmat menot on kahvittelu kavereiden kanssa ja vielä harvinaisempana ns. viihteellä käynti aka alkoholinkäyttö.

Tässä siis lähtötilanne, josta pitäisi parantaa niin, että pahan päivän sattuessa kohdalle ei tarvitsisi olla otsa rypyssä ja narskuttaa hampaita rikki öisin. :)