Millainen reissaaja olen..

Tämä sitten ihan omana postauksenaan, sillä epäilen että tämäkin asia rönsyilee hallitsemattomasti kilometrin mittaiseksi postaukseksi.

Millainen reissaaja siis olen?

Olen luultavasti vielä jossain reppumatkailijan ja pakettimatkailijan välimaastossa. Kummassakin matkustustavassa on puolensa, joten en teilaa missään tapauksessa kumpaakaan. Tämä on täysin makukysymys, johon ei ole oikeata vastausta.

Reppumatkailijana nautin todella siitä, että saan tehdä ihan mitä ikinä haluan, milloin ja missä haluan enkä ole sidottuna turistirysiin, uima-altaaseen ja allasbaariin.

Pakettimatkailijana taas etu on siinä, että jos jotain sattuu menemään pieleen niin syyttää voi jotain muuta kuin itseään. :D Ja äärimmäisessä tapauksessa ainakin matkatoimistolla on tieto, missä minun suunnilleen pitäisi olla. (Tosin matkatoimistojen toimivuudestahan voi olla montaa mieltä.. On tullut huomattua myös itse.)

Reissuista saa kuitenkin kaikkein parhaiten ilon irti, kun rohkeasti tutkii itse paikkoja eikä oleta että joku muu vie sinua paikasta toiseen. Kielitaitokaan ei ole ongelma, sillä yleensä asioista tulee selvyys pelkillä eleilläkin, jos mikään opittu kieli ei tunnu kohtaavan toisen osapuolen kielitaidon kanssa. :D

Tottakai pientä taustatutkimusta kannattaa aina tehdä, että mihin kannattaa mennä ja mihin ei.. Ja missä kunnossa liikkuu (kaatokännissä örveltäminen ei ole kauhean viisasta missään, ei kotimaassa eikä muuallakaan) ja mihin aikaan vuorokaudesta. Ja näin vainoharhaisena naisena olen luultavasti vähän liiankin varovainen, mutta kaikkiin maihin en lähtisi yksin tai pelkässä naisseurassa. :)

Rohkea saa olla, mutta ei tyhmä ja tervettä maalaisjärkeä kannattaa käyttää..

Olenko kaupunki vai rantaloma ihminen?

Jaa-a... Veikkaan että minulla se kuitenkin kaikesta huolimatta kallistuu tuohon kaupunkiloman puolelle. Siis aurinko on ihana asia ja lämmin sää myös, mutta liika on myös liikaa. Enkä osaa oikein maata paikallani grillaamassa itseäni mustaksi. Itseasiassa punainen taitaa olla nykyisin lähempänä totuutta, sillä vaikka lapsena paahduin ruskeaksi pavuksi, niin nykyisin iho ei kestä millään aurinkoa tai ainakaan en saa väriä pintaan. Joten miksi maata paikallaan, kun voi olla liikkeellä ja tutkia mielenkiintoisia puolia eri kaupungeista ja nähdä ihmisiä arkisissa touhuissaan?!

Yksin vai kaksin?

Jaa-a.. Sekä että voisi olla vastaus tähän. Yksin reissussa olevana on etunsa, ettei tarvitse miettiä kokoajan että voinko nyt tehdä näin tänään, kun tuo toinen on tuossa rantatuolissa. Voi vapaasti kulkea ja ajoittaa tekemisensä miten haluaa. Ja jos ei tee mieli lähteä minnekään niin sitten on vain paikallaan.

Toisen ihmisen kanssa reissussa oleminen on mukavaa siksi, että jos sitten tapahtuu jotain mistä tekee mieli kirota selvällä suomenkielellä vartin ajan, on edes joku joka ymmärtää tuskan ja voi jopa yhtyä tähän vuodatukseen omalta osaltaan. :D Lisäksi kustannuksia voi pistää puoliksi, jakaa majoituksen, ruoat jne.

Mitä haluan lomalta?

Loma on rentoutumista.. Kiire pitää jäädä pois. Ei mitään paniikkeja jos jotain jää tekemättä/näkemättä, sen voi tehdä/nähdä joku toinen kerta uudelleen, jos oikein jää vaivaamaan. :) Jos jotain sattuu niin okei, vituttaahan se varmasti sillä hetkellä, mutta sitten vain selvitetään tilanne tai otetaan B suunnitelma käyttöön, jos A ei enää toimi. Jälkeenpäin katsottuna asia on kuitenkin vaan hauska kommellus, ellei kyseessä ole sitten esim. loukkaantuminen/onnettomuus/joku muu vakavampi odottamaton tapahtuma, mutta ainakin reissu jää mieleen myös silloin! :D

Lomalla ei tarvitse myöskään tuhlata järjettömiä summia rahaa. Pienelläkin budjetilla pärjää. Kaikille ei myöskään tarvitse tuoda tuliaisia!! On eri asia tuoda muutamalle ihmiselle (ja itselle) jotain pientä kivaa muistoa, kuin että roudata koko suvulle matkamuisto t-paitoja yms krääsää, millä ei välttämättä tehdä yhtään mitään. Perinteiset postikortitkin voivat ajaa saman asian idealla "olitte ajatuksissa vaikka minä olinkin täällä". :)

Ruokaa.... Ei ole väliä onko pikaruokaa, kotiruokaa, gourmet-ruokaa, kunhan on jotain hyvää. ^^ Enkä ikinä nipota että pitäisi syödä vain paikallista "perinne"ruokaa, jos olen reissussa. Ihan oman fiiliksen mukaan vain.. Esim. Kreikassa ollessa kaikkien niiden ihanien kreikkalaisten ruokien jälkeen oli mahtavaa käydä jopa paikallisessa Mäkissä vetämässä BigMac.. Puhumattakaan että kotiin palatessa oli jo hemmetinmoinen ikävä äidin tekemiä lihapullia ja keitettyjä perunoita! :D

Kysymyksiä ja kommentteja saa taas pistää kommenttilootaan.. :)